Haarniskan käsittämätön keveys

Taas tuli essee kirjoitettua. Kivasti. En ole ihan liian tyytyväinen tähän, mutta jos joku tästä saa jotain irti niin hyvä näin.
Jos tahtoo tehdä tällä jotain muuta kuin lukea, niin kysykää lupaa. 🙂

Haarniskan käsittämätön keveys
Totuutta ja kuvitelmaa keskiaikaisen haarniskan painosta

Aiheen esittely

Haarniska on esine, johon on liitetty monia ennakkokäsityksiä. Näistä monet ovat vääriä. Yksi vääristä käsityksistä on haarniskan paino sekä painon vaikutukset sen muihin ominaisuuksiin. Tämän lyhyen esseen tarkoituksena on esitellä ja pohtia näitä kuvitelmia, sekä myös korjata niitä. Tutkimusmateriaalina olen käyttänyt keskiaikaisia kuvituksia, taistelumanuaaleja, modernien tutkijoiden kirjoittamia kirjoja aiheesta sekä New York Metropolitan Museum of Arts:n kuraattorin esitelmää aiheesta. Samoin myös olen antanut tilaa omille kokemuksilleni aiheesta. Aikalaiset kirjalliset maininnat ovat valitettavasti joutuneet tilanpuutteen takia jäämään pois materiaalista.
Lisäksi jätän myös vähän tilaa aihetta tutkiessa nousseelle sivukysymykselle painon suhteellisuudesta, eli siiitä miten ja miksi joillekin haarniska voi olla helposti kannettavissa, vaikka se toiselle olisi miltein ylivoimainen taakka.
Keskityn tässä esseessä tilanpuutteen takia vain länsieurooppalaiseen haarniskaan aikaväliltä 800-1600 J.A.A. Jätän myös gambesonit, jauponit sekä muut vastaavat kankaiset pehmustetakit pois käsiteltävistä aiheista. Käsittelen vain taistelukäytössä olleita haarniskoja. Erilaiset turnajais- sekä paraatihaarniskat joutuvat myös jäämään odottamaan aiheen laajempaa käsittelyä. En tee eroa haarniskan eri sosiaaliluokkiin kuuluvien käyttäjien kanssa. Pelti on peltiä käytti sitä aatelinen tai aseistautunut maanviljelijä.

Kuvitelmat lyhyesti
Haarniska kuvitellaan lähes poikkeuksetta painavaksi ja kömpelöksi esineeksi. Muita haarniskaan liitettyjä ominaisuuksia ovat myös epämukavuus sekä kuumuus. Sivumainintana voi mainita myös, että haarniska käsitetään usein myös vaatteeksi. Usein haarniskojen painoksi väitetään noin sataa kiloa, joskus jopa 120 kg. Samoin haarniska kuvitellaan lähes aina 1500-lukulaiseksi kokopeltipuvuksi, vaikka se, mitä haarniskaan sisältyy, on vaihdellut vuosisadasta toiseen.

Totuus
Kuten jo mainitsinkin, haarniskat muuttuivat hyvinkin paljon käsitellyllä aikavälillä. Niitä on ollut lukuisia erilaisia malleja aikakaudesta, käyttäjästä sekä käyttäjän varallisuudesta riippuen, alkaen ketjupaidasta ja päättyen Maximilian-tyylisiin levyhaarniskoihin. Kuten kohta huomaamme, haarniskat eivät olleet kömpelöitä tai epämukavia, ja ainakaan käyttäjiensä mielestä ne eivät olleet painavia. Ainoa, joka edellämainituista käsityksistä on totta on se, että haarniskat olivat kuumia. Kaikki ketjupaidasta täyteen levyhaarniskaan olivat yleensä erittäin lämpimiä, sillä metalli kerää lämpöä liiankin hyvin. Tärkeää on myös ymmärtää, että haarniska ei ole vaate, vaan suojus. Sen alla pidetään vaatteita.
Käsitelkäämme tarkemmin muutamia edellämainituista kohdista. Haarniskat eivät ole kömpelöitä. Niin N.Y Metropolitanin esitelmän nauhat kuin monet omistautuneet ja laadukkaan haarniskauudennoksen omistavat historian harrastajat voivat osoittaa, että jopa levyhaarniskassa voi liikkua hyvinkin notkeasti: hyppiä, juosta sekä kaatua ja ponnistaa pystyyn, ja nousta hevosen selkään. Mikäli haarniska sopii hyvin kantajalleen, ei se ole epämukavakaan. Itse olen jopa ottanut tunnin torkut omassa(vain osan kehosta kattavassa) haarniskassani.

Mikäli vertaamme modernin sotilaan täyspakkausta ja 1400-lukulaisen ritarin kantamaa taisteluvarustusta, huomaamme että moderni sotilas kantaa useita kymmeniä kiloja enemmän. Sotilas kantaa itseasiassa noin 45 kg erilaisia varusteita. Joidenkin lähteiden mukaan Normandian maihinnousussa kantoivat jotkut sotilaat rannalle lähes 80 kg tai enemmän (nämä varusteet olivat tosin tarkoitettu rannalla käytettäviksi.) Modernin sotilaan varusteissa pitää tosin huomioida se, että vain osaa varusteista pitää pystyä kantamaan taistelussa. Suurin osa tavarasta on kannettavana vain marssilla tai vastaavassa tilanteessa.

Ritari kantoi omien lihastensa varassa n. 30 kilon edestä varusteita. Mikäli sotilas poistaisi osan varusteistaan ja kantaisi ns. taisteluvarustusta, olisivat painot melkein samat riippuen tosin valtiosta ja sotilaan tehtävistä. Ritarin kantama massa olisi kuitenkin joka tapauksessa paremmin jaettu hänen koko tukirankansa kannettavaksi, kun sotilas taas kantaa melkein kaikkea yläkehonsa ja eritoten hartioiden varassa.

Tästä esimerkistä voimme huomata, että ihminen pystyy siirtämään hämmästyttävän isojakin massoja pitkiä matkoja. Samoin myös kuinka haarniskan massa on täysin liikutettavissa taistelutilanteessa.

Talhofferin taistelumanuaali ja useat keskiaikaiset kuvat antavat meille useita esimerkkejä ihmisistä tekemässä notkeutta vaativia taisteluliikkeitä, sekä kiipeämässä tikapuita (ja hevosen selkään) haarniskassa. Kaikki nämä ovat asioita jotka vaativat sitä, ettei päällä oleva suojus voi painaa yhtä paljon kuin itse mies. Esimerkiksi tikkaat tuskin kestäisivät tällaista.
Katsottuani The Metropolitan Museum of Arts:n kokoelmien tietoja internetistä sain 1500-lukulaisen, koko kehon peittävän Maximilian-tyylisen levyhaarniskan painoksi 22,23 kg (49 lb. 0 oz ). Samoin Royal Armouries:n freelance-asiantuntija Robert C. Woosnam-Savage sanoo kirjassaan ”Body Armour” seuraavat esimerkit haarniskojen painosta:
Ketjupaita: n.13 kg (30 lbs.)
1400-lukulainen italialainen täyshaarniska: 26-32 kg (60-70 lbs.)
Hevosen haarniska 1400-luvulla painoi suurin piirtein saman verran kuin edellä mainittu italialainen haarniska.

Hyvin tehdyt, elävöittäjien käytössä olevat haarniskat ovat samanpainoisia sekä muutenkin ominaisuuksiltaan tarpeeksi samanlaisia, jotta kokemuksia niiden käytöstä voi käyttää verrokkiryhmänä. Näiden haarniskojen ominaisuuksia kokeillessa olen nähnyt samanlaisia tuloksia ja painoja kuin mitä edellämainituissa akateemisimmissa lähteissä esitetään.

Syylliset
Syylliä tällaisiin haarniskoja koskeviin laajoihin harhakuvitelmiin on vaikea löytää, mutta useat lähteet viittaavat kahteen tarinaan: Mark Twainin ”A Conneticut Yankee in King Arthurs Court”:iin, sekä elokuvaan ”Henry V” vuodelta 1945. Näissä kuvaillaan muunmuassa sitä, kuinka ritarit nostetaan nostureilla hevosen selkään. Nämä kaksi tarinaa ovat nähtävästi jonkinlaisen pääsyyllisen roolissa, mutta yleisesti ottaen fiktiossa on esitetty hyvin samankaltaisia harhakäsityksiä läpi aikojen. Tuskin kaikkea syytä voidaan näiden kahden tarinan niskoille vyöryttää.

Huomioita painon suhteellisuudesta
Vaikka olemme nyt todenneet haarniskan (tässä tapauksessa levyhaarniskan, eli sen yleisimmän haarniskakäsitystä vastaavan haarniskan) painavan noin 30 kg, joudumme pohtimaan painon ja keveyden suhdetta. 30 kg ei teknisesti ottaen ole iso massa, etenkään jos se on puettu tasaisesti koko kehon päälle. Mutta kauppakassissa se taas olisi brutaali paino kenelle tahansa. Edellä mainitut sotilaat taasen olisivat varmaankin melkein tyytyväisiä, jos he kantaisivat vain 30 kiloa tavaraa marssilla.
Loppujen lopuksi argumenttini painon suhteellisuudesta voi tiivistää tähän tarinaan. Kiistelin kerran erään historian professorin kanssa ketjupaidan painavuudesta. Hän sanoi ketjupaidan (keskiaikaisen mallin mukaan tehdyn, jossa lenkit ovat kiinni niitattuja) olevan kovin painava. Minä taas olin eri mieltä. Hetken asiasta kinattuamme tajusin mistä asia kiikasti. Professori oli nostanut paitaa käsillään. Minä taas olin kantanut paitaa päälläni vyötettynä, jolloin vyö jakaa massan vielä tasaisemmin. Haarniskojen painosta keskustellessa onkin erittäin tärkeä muistaa nämä pienet erot. Ei massa sano yksin kaikkea, vaan se, miten se kannetaan.

Lopputulos
Ovatko haarniskat sitten painavia? Eivät, mikäli käyttäjä on harjoitettu käyttämään niitä. Mikäli niitä yrittää nostaa pelkillä käsivarsilla, ne ovat painavia. Mutta niin on mikä tahansa 30 kilon painoinen esine, mikäli sitä yrittää pitää suoralla kädellä. Haarniskat eivät haittaa toimintoja niin sotakentällä kun sotakentän vieressä tai hevostallissakaan.
Väärinkäsitykset haarniskojen painosta ja ominaisuuksista ovat paljolti kotoisin asiaa tuntemattomien, tai asiantuntijoita kuuntelemattomien viihteentekijöiden tuotoksista. Tämä jos mikä muistuttaa meitä siitä, kuinka aina pitäisi muistaa ylläpitää lähdekritiikkiä.

Kirjalliset lähteet
Oakeshott Ewart. 1999. A knight and hes armor, second edition. Dufour editions Inc.
Talhoffer Hans. Rector Mark muokannut. 2000. Medieval combat, A fifteenth-century manual on swordfighting and close-quarter combat. Greenhill books.
Woosnam-Savage ja Hall Anthony. 2001. Body armour. Brasseys.

Internet lähteet
How to Mount a Horse in Armor and Other Chivalric Problems. Dirk H. Breiding, Assitant Curator, Department of Arms and Armor, The Metropolitan Museum of Art. http://www.youtube.com/watch?v=NqC_squo6X4
Metropolitan Museum of Art. http://www.metmuseum.org/works_of_art/collection_database/all/listview.aspx?page=1&sort=0&sortdir=asc&keyword=armor&fp=1&dd1=0&dd2=0&hi=0&ov=0
Tiede-lehden artikkeli Tahdissa kasvamaan mars! Ruukki Jukka. http://www.tiede.fi/artikkeli/518/tahdissa_kasvamaan_mars_
Royal Armories. http://collections.royalarmouries.org/

Keskustelut yksityishenkilöiden kanssa
(nimet poistettu)

Advertisements
Kategoria(t): Pidemmät kirjoitukset / Longer writings Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Haarniskan käsittämätön keveys

  1. rautakyy sanoo:

    Ihan hyvä yleisesitys. Ongelma tämän, kuten niin monen muunkin keskiaikaan liittyvän teeman suhteen, tuntuu olevan se miten paljon harhakäsityksiä on liikkeellä. Ajoittain on todella vaikea löytää totuutta, kun akateemisetkin lähteet ovat niin eksyksissä jonkin romanttisen mielikuvan vieminä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s