Jännittäviä(?) uutisia

Nyt tuli internetin ihmemaassa vastaan uutinen joka oli kuin tätä blogia varten sorvattu.

Haarniskojen painosta.

Ensin suomeksi ja sitten laajemmin englanniksi. Kommentoin näitä enemmän kunhan olen ehtinyt syventymään. Innostuin vain niin kovasti että piti päästä heti levittämään muotoillun pellin ilosanomaa.

Kommenttia. Suomenkielinen artikkeli ei tee oikeutta koko artikkelille. Ikävä kyllä. Siinä jää mielestäni olennaisia juttuja pois. Mutta mitäpä minä tiedän sanomalehtien kirjoittamisesta.

Englanninkielinen taas oli juuri sitä mitä odotin. Hyvä. Tosin pitää ottaa huomioon että artikkelin tarkoitus ei ollut nähtävästi porautua mahdollisimman syvälle aiheeseen. Suosittelen kuitenkin. Haarniskojen painotiedot tosin vähän ihmetyttävät.

Advertisements
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Jännittäviä(?) uutisia

  1. rautakyy sanoo:

    Toi suomalainen uutinen kuvastaa lähinnä vain sitä miten uskottavia pikaisesti käännetyt uutiset ylipäätään ovat. No, ehkä haarniskat ovat aihe josta toimittajilla on heikot lähtötiedot ja paljon ennakkoluuloja.

    Ennakkoluuloja täynnä oli myös englanninkielinen versio. 30-50kg oli kyllä raakasti liikaa. Lisäksi tutkimuksen tasosta kertoo paljon se, etteivät asen enempää tekstissä kuvatut kuin filmilläkään esiintyvä haarniska edusta Agincourtin taistelun (1415) aikaista haarnikstyyppiä, vaan liki 50-vuotta myöhempiä pukuja.

    Todelliset haarnikskan painot olisivat lähempänää 15-30kg painoluokkaa. Jalkapanssarien painoksi kehuttiin tekstissä 7-8kg. No, huh huh! Että yksi jalkapanssari painaisi nelisen kiloa. Ei ihme jos oli raskasta. Voisiko syynä olla, etteivät engelsmannit vieläkään osaa käyttää metrisen järjestelmän painoyksiköitä?

    Tutkimuksen, tahi artikkelin tasosta kertoo myös se, ettei mitään oltu mainittu haarniskojen todellisesta ongelmasta. Niiden vaikutuksesta käyttäjän lämpötalouteen. Siihen, ettei panssaroitu mies jäähdy hikoilusta huolimatta, koska kosteus haihtuu erinomaisen huonosti topatun peltipuvun sisältä. Mittojen mukaan tehdyn haarnisknn ei kyllä pitäisi haitata hengitystä mitenkään, ellei visiiri ole alhaalla.

    Nollatutkimus. Sitäpaitsi ranskalaiset voittivat Agincourtin taistelun.

    • Knotte sanoo:

      Näin jälkeenpäin pohdittuna ja luettuani Lontoonkielisen artikkelin uudestaan… Täytyy ihmetellä mikä ihmeen positiivisuuskohtaus minulla oli. Ja millä ihmeen hämmennyssäteellä Marssilaiset minua tuona aamuna olivat ampuneet. Eihän tuo oikeasti ole hyvä tuo artikkeli. Miksi minun pitää aina hölistä ajattelematta.
      Menen ruoskimaan itseäni henkisesti.
      Lukekaa parempia artikkeleja aiheesta.
      SILTI tahtoisin lukea alkuperäisen matskun. Ja tahtoisin muuten tietää mitä sanoisivat sinun kritiikkiisi.
      Siihen kuka voitti taistelun en ota kantaa. Liekö sillä väliäkään.

  2. rautakyy sanoo:

    Niin, itsekin olen pitkään ajatellut kirjoittaa siitä millaisia väärinkäsityksiä haarniskoista ylipäätään on. Sitten tuli tämä artikkeli, ja ajattelin, että täydellinen tilaisuus kirjoittaa ajankohtainen teksti haarniskoihin liittyvistä ennakkoluuloista. Sitten tajusin, etteivät haarniskat oikeastaan ole enää nykyään mitenkään ajankohtaisia.

    Toi Agincourt alkoi taaas toisaalta kiehtoa, kun se on vähän sellaine kyseenalainen voitto. Vähän niinkuin talvisota, että kuka helvetti siinä nyt oikeastaan voitti. Ja vaikka kuinka päin sitä kääntelin, niin todellisisksi voittajiksi muodostouivat ainaoastaan asevalmistajat.

    Mikäli kuitenkin pitäisi nimetä voittaja, niin sanoisin, että ranskalaiset voittivat, vaikken ihmettele, mikseivät he halua sitä voittoaan muistella. Vähän kuten venäläisetkään eivät välitä talvisodan voittoa paljonkaan juhlistaa. Tietenkään näitä ei voi suoraan rinnastaa, mutta miten voittaja määritellään? Ranskalaisten armeija tuhoutui, mutta he saavuttivat strategisen tavoitteensa. Englantilaisia kuoli paljon vähemmän taistelussa (tosin taudit tappoivat ilmeisesti aika paljon jo ennen taistelua), mutta he eivät saavuttaneet mitään strategista tavoitetta. Rauhanneuvotteluihin oli pakko ryhtyä vaikka englantilaiset olivat itse aloittaneet vihollisuudet ja hyökkäyksen. Ja kuten talvisodankin jälkeen, rauha ei kestänyt kauaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s