Tahtotila

Olen viimeaikoina käynyt paljon keskusteluja kamppailulajeista. Tai oikeastaan jo useamman vuoden. Ne kulminoituvat usein alueele voittaako tekniikka vai tahtotila. Jos keskustelussa on vielä huidottu tai ammuttu jollain, voimme lisätä listaan aseen.

Määritelläänpä vähän.

Tekniikka: Opeteltu tekniikka millä suunnata toiseen satuttava määrä kineettisät energiaa. Tai torjua tämä. Voidaan käyttää asetta tai ei. Tekniikka voi olla virallista kamppailulajia, ns. likaisia temppuja tai mitä tahansa näitten väliltä. Usein likaiset temput halutaan jättää tekniikan ulkopuolelle nähtävästi juuri likaisuutensa takia. Mutta oli kysessä sitten kymmenen vuotta treenattu lyönti tai pari kertaa yön pimeydessä treenattu selkäänpuukotus, ovat molemmat silti tekniikkaa.

Tahtotila. Eli mitä oikeasti tahtoo tekniikallaan tehdä. Tahtooko saada hyökkääjän irti itsestään vaiko teho-osastolle. Tai jotain siltä väliltä. Vaikka tekniikka olisi tarkoitettu ns. tappavaksi, ei se välttämättä tee sitä, ellei siihen ole tahtoa. Enkä nyt siis sano että pitäisi olla, ennenkuin joku panikoi. Optimaalisinta varmaankin olisi, jos tekniikka ja tahto vastaisivat toisiaan. Silloin todennäköisesti saisi tahtomansa tuloksen.

Kannattaa huomioida että pohdin tässä ns. tositilanteita. En re-enactment, HEMA tai airsoft taistelua. Tai vastaavaa.

Ase: Käsi-iskuri, veitsi, miekka, appelssiini, pistooli, sinko, teratonni antimateriaa. You name it. Satuttamisen apuväline siis.

Tietenkin tähän voisi liittää tekijöihin vielä sattuman. Mutta koska sitten päätyisimme seilaamaan jo niin syville vesille, totean että jokainen voi tykönään pohtia tällaisia.

Sitten itse pohdintaan:

Onko siis hyvä tekniikka parempi kuin huono tekniikka ja kova tahtotila? Vaikuttaako ase asiaan? Usein olen törmännyt väitteeseen että kova tahtotila voi voittaa tekniikan. Sinänsä tahtoisin uskoa että se kenllä on kovempi tekniikka ja tahtotila voittaa, vaikka toisella olisi kovempi tahtotila.  Pohdin ensin voisiko nämä arvot esittää numeerisina. Esim tekniikka 3, tahtotila 4 ja ase 2. Isompi summa voittaa. Tavallaan tällainen voisi toimia. Mutta tahtotila on liian vaikea määrittää tätenkin. Voiko verrata keskenään esim. keskittyneen samurain tai raivokkaan berserkin tahtotilaa? Sekä onko tahtotila suuntautunut vastustajan pois pelistä saattamiseen vai omaan eloonjääntiin? Eloonjääntiin millä hinnalla? Tämä teksti alkoi tarkoituksena vakavasti määritellä asiaa, mutta huomaan uppoavani enemmän ja enemmän loputtomien tekijöiden suohon. Esim. No jos sillä satuttajalla on ydinohjus. Onko sillä tarpeeksi löyhä moraali sen käyttämiseen? Mikä taas avaa tekijäksi moraalin ja tunneälyn. Vaikka supistaisimme ajatuksen tietylle aikakaudelle shakaten ulos useat apuvälineet ja taistelutekniikat, jää meille yhä ihan hirveä nippu muita tekijöitä. Sekä aina se kaikkivaltias sattuma.

Mitä SINÄ ajattelet aiheesta?

Von Klausewitz, Sun Tzu ja vastaavat kirjoittavat paljon minua paremmin aiheesta, joten kehoitan tutustumaan heidän pohdintoihinsa.

Ja sitten muuta:

Ainiin. Linkkejä!

Tämä olisi siistimpää enää zombieilla… Tahton tämän kirjan!

Samoin tämä sivusto on jokaisen modernimpia aikoja elävöittävän ystävä. Samoin niiden jotka eivät vain tahdo elää pumpulissa pleikan, facen ja telkkarin epäpyhässä kolmiossa. Nyt on maiharit hyvässä lankissa kiitos näiden ohjeiden.

Elävöitys vastaan akatemia, äärettömin kierros! Fight! Vain Kanadaksi.

 

————————-

Sorry. No translation this time. Running a fever and my translation would be worse than usually. If anybody feels the urge to translate, go nuts. Check the last link tough. It is in one of the languages spoken in Canada.

Advertisements
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Tahtotila

  1. JF sanoo:

    Periaatteessa väittäisin että tekniikka > tahtotila useimmissa tilanteissa siinä tapauksessa että -kumpaakin- on pelissä edes jossain määrin. Tarkoitan siis että Tekniikka hyvä – tahtotila 0 johtaa tilanteeseen jossa tekniikkaa ei käytetä tarkoituksenmukaisesti (esim. ne päänsisäiset rajoittimet jotka sanoo että toisen satuttaminen on Paha Asia ja seurauksena joko hyytyminen tai sitten toimimaton tekniikka) Tahtotila hyvä – tekniikka 0 antaa yliotteen siinä vaiheessa jos toiselta puolen ei löydy kumpaakaan sanottavasti, tällöin se häikäilemättömin tai eniten asenteella-päälle-käyvä voittanee.
    Sitten jos molempia on pelissä ainakin jonkin verran sanoisin että tekniikka jyrää asenteen yli jos itseltä löytyy sitä asennetta sen verran että ei jäädy totaalisesti eli taistelutahtoa löytyy sen verran että kykenee toimimaan tilanteessa vaikka sitten pidättelisikin itseään syystä tai kuudennesta. Tekniikka 10 – Tahtotila 1 pyyhkii siis mielestäni pöytää jos vastassa on Tekniikka 1 – Tahtotila 10.

  2. Tarjoan kierrepallon: mielestäni tekniikkaa ja tahtotilaa ei voi täysin eriyttää toisistaan. Tekniikan opiskelussa ja itse tekniikassa on taustalla aina jokin tahtotila. Joku treenaa ylläpitääkseen kuntoa, joku osatakseen puolustautua asfalttiviidakon neonsateessa. Lisäksi tekniikalla on oma tahtotilansa, toisin sanoen mihin tarkoitukseen se on alunperin luotu, josta pitkälti riippuu toimiiko se taistelussa.

    Eli jos tekniikka on tehty johonkin ihan muuhun, ei sen treenaaminen ns. tositilanteen varalle edistä sen toimivuutta. Vaikka kuinka jumppaisi gymin bodykompatissa ilmaa huitoen, ei päästä millään treenaamaan tositilanteen ajoitusta yms. Mutta toisaalta, vaikka kuinka treenaisi nyrkkeilyä, sparrissa ajoitus kehittyy vaikka ottaisikin homman kuntoilun kannalta. Jos taas nyrkkeilyä treenaisi tositilannetta varten, saisi treenata yksin koska moinen ei kuulu ko. lajin säännöstöön.

    Parasta olisi (kuten jo hieman totesitkin) siis jos tekniikan sovelluskohde ja oma tahtotila kohtaisivat. Jos letaalimpaa tekniikkaa joutuu käyttämään ilman letaalia tahtotilaa, se taas voi olla huonommassa asemassa kuin alunperinkin vähemmän letaaliksi tarkoitettu tekniikka, jota on tällainen vähemmän letaali tahtotila mielessä treenattu. Ihminen on loppupelissä paljon helpompi särkeä kuin pitää ehjänä.

    Vielä semmoinen huomautus, että jos omasta repertuaarista löytyy tilanteeseen sopiva tekniikka, tekniikka voittaa mielestäni kyllä mennen tullen tekniikattomuuden. Mutta sitä ennen tekniikan pitää olla hanskassa, ihmisen liskoaivojen refleksien osittainen korvaaminen ja riittävien fyysisten ominaisuuksien (tasapaino, räjähtävä voimantuotto jne.) hankkiminen vie jonninverran aikaa.

    Likaiset temputkin ovat tekniikkaa, mutta niillä on yleensä niin rajattu käyttötilanne ettei niitä kenties siksi yleensä mielletä osaksi tekniikan harjoittelemista.

    Kukkahattutädeille todettakoon että yllä oleva on tunteetonta analyysiä, joka ei moralisointia kaipaa. On mahdollista tutkia, miksi ihminen valehtelee, vaikka olisikin sitä mieltä että valehtelu on väärin. Niinpä siis on mahdollista tutkia tätäkin synkkää osa-aluetta kauhistelematta ja kaunistelematta.

  3. Beast sanoo:

    Asteikolla 2, 3 ja 4, pistäisin sen aseen kolmoseksi enkä kakkoseksi, ehkä jopa neloseksi, aseettomana on todella ankea alkaa puolustautumaan tai hyökkäämään aseistautunutta vastaan. Aseesta toki riippuu paljon, mutta jonkin pesarin kanssa päälle tulijaa on hirmu ikävä alkaa taltuttamaan aseitta.

  4. Juha Aaltonen sanoo:

    Sanoisin ja esitän, että ilman tahtotilaa tekniikka on hyödytön.
    Toisaalta pelkällä tahtotilalla saatetaan saavuttaa paljon enemmän kuin pelkällä tekniikalla sinänsä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s